Clídna Coup

Virallinen nimi Clídna Coup "Linda" Rekisterinumero VH14-209-0071
Rotu, sukupuoli irish sport horse, tamma Väri, säkäkorkeus ruunikonkimo, 160 cm
Syntymäaika, ikä 28.05.2014, 6v. Ikääntyminen 4v. 28.6.2013, 6v. 12.7.2013, ikääntyy 3 kk = 1 vv
Kasvattaja coupie, VRL-11889 Omistaja Wreathvalley, VRL-10878
Painotus kenttäpainotus, CIC3 Koulutustaso ko. Vaativa B, re. 140 cm

Luonnekuvaus

Hienoja kilpahevosia, suuri kartano tallirakennuksineen sekä pieni ripaus mutaa ja hiekkaa - niistä on Wreathvalley Farm tehty. Tilamme sijaitsee Länsi-Ranskassa, tarkemmin sanottuna Cognacin maaseutumaisemissa. Silmänkantamattomiin ulottuvat pellot ja lehtipuiden varjostamat leveät soratiet tarjoavat loistavan pohjan hevoskasvatukselle. Wreathvalleyn tilukset ovat uunituoreet eivätkä ole toimineet kuin vasta vajaan vuoden hevostilana. Hulppealle 35 hehtaarin tontille on kartanorakennuksen lisäksi pystytetty yhteensä sata karsinaa kattavat tallirakennukset, kaksi kenttää ja maneesi sekä kaksi erilaista maastoesterataa.


Wreathvalley kilpailee aktiivisesti hevosillaan, mutta sen lisäksi meillä on pienimuotoista selle francais -kasvatusta. Kaikki tallimme kasvatusnimen alla syntyneet hevoset ovat painottuneet kenttä- sekä esteratsastukseen. Kasvatuksemme pohjana toimivat omat tuontihevosemme, joiden avulla pyrimme luomaan laadukkaita ja ennen kaikkea omia sukulinjoja. Tärkein tavoitteeme on saattaa maailmaan yksilöitä, joilla on hyvän kenttäratsun ominasuudet niin fyysisesti kuin henkisestikin.


Sukutaulu

Irish Draught-prosentti: 50%
i. Rainmaker xx
xx, km, 164 cm
ii. Veridis Quo
xx
iii. Derezzed
xx
iie. Aerodynamic
xx
ie. Overture
xx
iei. Crescendo
xx
iee. High Fidelity
xx
e. Killamore Úna
id, m, 159 cm
ei. Diwick Beagán
id, mkm, 163 cm
eii. Meawood Killian
id
eie. Kilcorney Máel
id
ee. Killamore Eithne
id, m, 155 cm
eei. Ballylusky Fiach
id
eee. Killamore Dearlú
id

Jälkikasvu


t. varsan nimi, s. 00.00.2000 (i. isän nimi)

Kisamenestys


00.00.2000 - KERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - KERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - KERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - KERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - KERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - KERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - KERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - KERJ - Kutsu - taso - 00/00

00.00.2000 - ERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - ERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - ERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - ERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - ERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - ERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - ERJ - Kutsu - taso - 00/00
00.00.2000 - ERJ - Kutsu - taso - 00/00

Päiväkirja ja valmennukset


18.07.2014 - Kestävyysvalmennus
Linda oli taas kuin kuumaa sulaa vahaa allani ja oli valmis työntekoon niin kuin aina. Tänään homman nimi oli peruskestävyyden treenaus. Tamma kun on vielä sen verran nuori, että pohjaa luovaa peruskestävyyttä on hyvä treenata. Olin lämmitellyt Lindan monenlaisilla siirtymisillä, minkä lomassa testasin samalla kaasun ja jarrun toiminnan. Ihan hyvin ne pelasivat, vaikkakin jarrun löytäminen oli aluksi hieman hankalaa. Cognacin maastot olivat oikein mahtavat tällaiseen kestävyystreeniin. Lähdin ravailemaan tamman kanssa melko rauhallista hölkkää. Aluksi Lindan oli tapansa mukaan pakko vetää pientä rallia, mutta kymmenennen minuutin kohdalla se alkoi antaa periksi ja jatkoi minun määrämälläni tahdilla eteenpäin. Linda puuskutti kevyesti noustessaan kivikkoista ylämäkeä pitkin ja ojensi kaulaansa minun antaessani sille hieman enemmän ohjaa. Ohjasin tamman mahdollisimman epätasaiselle pohjalle, jotta sillä olisi enemmän töitä tehtävänä. Kahdenkymmenen minuutin kohdalla jatkoin matkaa käynnissä. Olin ohjannut tamman suomaiselle alueelle, jossa se sai kyllä tarpoa menemään kuin viimeistä päivää. Tätä mutapainia silmällä pitäen olin älykkäästi pukenut hevoselle sen huonoimmat suojat, joiden likaantuminen ei maailmaani kaataisi. Päästyämme pois suolta noin kymmenen minuutin jälkeen, patistin hevoseni jälleen kerran rentoon hölkkään. Tarkoituksenani oli vetää yhteensä neljänkymmenen minuutin kestävyyspätkä, joten meillä oli vielä vartti aikaa. Linda puuskutteli jonkin verran allani, mutta sisukkaasti se paineli menemään pitkin hiekkatietä. Kyseinen tie oli helppo, koska se oli tasainen eikä mitään suurempia väisteltäviä kuoppiakaan ollut. Viimeiset viisitoista minuuttia ravasimme vuoroin tasaista soratietä pitkin ja vuoroin rämmittiin puskissa. Linda oli melko hikinen 40 minuutin treenin jälkeen, mutta tyytyväisesti silti pärski antaessani sen kävellä hieman pitemmällä ohjalla. Kestävyystreenit olivat ainoita, jotka saivat Lindan häslärimeiningille edes hetkeksi stopin. Kävelin vielä viisitoista minuuttia, jotta tamman syke tasaantuisi, minkä jälkeen jatkoin takaisin talleille. Lindaa odottaisi ihanan viileä suihku ja hyvä ruoka!

25.06.2014 - Poni päätti pistää ranttaliksi
Linda on reilut kolme vuotta ja kasvanut älyttömän paljon. Se ei ole enää säälittävä rääpäle honteloine jalkoineen vaan aika tukevahko ja raamikas tamma. Sillä on aina ollut hyvä ruokahalu, joten meidän on täytynyt kiinnittää poikkeuksellisen paljon huomiota Lindan ruokamääriin. Tamma nimittäin söisi kaikkien tallin hevosten ja ihmisten ruuat, mikäli sille annettaisiin siihen lupa. Ratsukoulutus on pyörähtänyt hienosti käyntiin. Lindasta on kuoriutunut herkkä ratsu, joka lisää vauhtiaan pienestäkin kyljen hipaisusta tai kääntyy 360 astetta, jos ratsastaja erehtyy heilumaan satulassa liikaa. Tänään minun oli tarkoitus käydä ratsastamassa Linda rauhallisesti maastossa. Tosin itse hevosen käsitys rennosta maastolenkistä oli täysin päinvastainen oman kuvitelmani kanssa. Jo heti tallipihasta lähtien Linda kekkuloi allani kuin hullu ja suorastaan juoksi minun ohjaamalleni pienelle polulle. Sain pidätellä sitä koko ajan eikä se meinannut siltikään asettua vaan jatkoi matkaansa pomppivin käynnin ja ravin sekaisin askelin. Matkan aikana ei kauheasti ehtinyt maisemia ihastella tai rentoutua, koska oli oltava tarkkana kuin porkkana Lindan tulevia sekoiluja varten. Päästyämme leveämmälle soratielle Lindalta napsahti päässä lopullisesti ja matka taittui oikein mukavasti pukkien kuorruttamalla laukalla. Sormet hellinä pitelin ohjista kiinni ja keskityin vain siihen, ettei meidän kokematon ja vielä täysin mielivaltaisesti käyttäytyvä nuori neiti kupsahda ojaan tai kompastu johonkin muuhun kuoppaan maantiellä tai minä tipahda kyydistä, mikä olisi täysi katastrofi. Istuin tiukasti satulassa ja tein tiukan käännöksen, johon Linda kyllä vastasi haluamallani tavalla. Se kääntyi ympäri niin kuin eteen olisi nostettu seinä. Hiekka sorisi tamman kavioiden alla, mutta vaikeni heti kun se seisahtui aloilleen. Linda puuskutti raskaasti korviaan käännellen eikä liikkunut senttiäkään. Myötäsin tammalle heti ja kehuin sitä oikein vuolaasti pysähtymisestä. Loppumatka taittui hieman rauhallisemmin, mutta edelleen hätähousu-Lindalla oli joku ongelma pitäytyä siinä käynnissä. Kuitenkaan aikaisemmanlaisia kiihdytysongelmia ei enää esiintynyt ja pääsimme kuin pääsimmekin molemmat yhtenä kappaleena takaisin tallipihaan.

05.06.2014 - Linda saapuu taloon
Olin jälleen kerran kajonnut irlanninhuntereihin vaikka olin jo kahden ensimmäisen kyseisen rodun edustajan kohdalla yrittänyt taota päähäni, että ei enempää... Tässä sitä kuitenkin oltiin. Linda saapui meille kesäkuun alussa ollessaan vajaan vuoden ikäinen. Voi herran pieksut, minkä shown se pistikään pystyyn päästyään ulos traileristaan Ranskan maaperälle. Hevonen riuhtoi vauhkona sinne tänne ja luikerteli taluttajansa ympärillä kuin mikäkin mato. Linda saatiin jollakin ihmeellisellä tavalla omaan karsinaansa, jossa se pyöri vielä ainakin vartin verran. Sen täytyi vauhkona ilmoittaa vierustovereilleen ja samalla koko Charenten departmentille, että täällä sitä ollaan! Pientä vaaleaa haituvaa siellä täällä omaava hevosen vartalo keikkui villisti, kun Linda veti hurjaa rallia karsinassaan turvan osoittaessa milloin mihinkin ilmansuuntaan. Kun olimme saaneet trailerin purettua, oli meidän riehuja rauhoittunut jonkin verran. Ei se vieläkään malttanut seistä aloillaan, mutta idioottimainen häsläys oli jätetty kuitenkin unholaan. Linda saa nyt pari viikkoa olla ihan rauhassa ja totutella uuteen ympäristöön, kun se näyttää olevan niin jännittävää sille. Kun tamma on asettautunut kodiksi, pääsemme aloittamaan kevyen treenin ja näemme mihin tästä niin piruparan näköisestä kukkakepistä oikein vielä on!